Amerikassa osataan tehdä monia asioita hyvin, etenkin kylmän sodan jäljiltä erilaiset hätäjärjestelmät tuntuvat olevan täkäläisillä hyvin hallinnassa. Siinä missä Suomessa versoo vähän joka nurkalla ilmatiiviitä, panssariovellisia ja painelukollisia väestönsuojia, on täällä tornadosuojia. Jälkimmäiset tosin ovat yleensä vain suurin kyltein osoitettuja alueita rakennusten sisäosissa tai kellareissa, jonne särkyvien ikkunoiden sirpaleet eivät yllä.
Suomessakin totuttuun tapaan yliopistojen käytävät ovat väärällään jauhesammuttimia, palohälyttimiä ja sprinklereitä. Kansallisena erikoisuutena kaikenlaiset EA-tarvikkeet loistavat poissaolollaan, sen sijaan hieman joka nurkassa nököttää automaattidefibrillaattoreita. Ilmeisesti sydänpysähdysten uskotaan olevan nirhamia todennäköisempi riski amerikkalaisopiskelijalle.
Myös asuntolat on varustettu samaan tyyliin, minkä takia olenkin tyytyväinen että toin oman EA-laukkuni Suomesta. Huoneista löytyy yleisen hälytinjärjestelmän kaiutin sekä erillinen palovaroitin (suomalaisillekin tuttua KIDDE-laatua). Katossa napottaa myös kaksi sprinkleriä.
Pääsin kokemaan järjestelmän toimivuuden viime yönä n. 00.30 kun hälytinjärjestelmä alkoi ujeltaa ja konemainen nauhoite kuulutti "Tämä on palohälytys, poistukaa rakennuksesta!". Kömmähtelin ylös, kiskoin hieman vaatetta päälleni, nappasin huoneeni avaimen sekä puhelimeni ja marssin käytävään. Muun ihmiskarjan kanssa lompostelimme alas paloportaita, ennen kuin jonon hänniltä levisi tieto, ettei kyseessä ollut harjoitus. Tämä sai amerikkalaisiinkin vauhtia ja romistelimme kiireen vilkkaa itsemme pohjakerrokseen ja ulos.
Alakerrassa ja ulkona odottivat RA:t eli Resident Assistantit, eräänlaiset luotto-opiskelijat, jotka paimensivat meidät kauemmas rakennuksesta. Aikansa pihalla paleltuaan suurin osa opiskelijoista, minä mukaanluettuna, pakkautui läheisen ruokalarakennuksen alakertaan, jossa eräänlainen yöruokala ja pikkukauppa olivat vielä auki. Huhumyllytyksestä sain selvää sen verran, että toinen ja kolmas kerros olivat olleet täynnä savua, mutta palohälytystä ei oltu annettu naapurirakennukseen, joka on pohjakerroksestaan yhteydessä palavaan asuntolaan. Kyse ei siis ollut erityisen vakavasta palosta.
Itse asiassa palo oli sen verran mitätön, ettei paikalle saatu edes palokuntaa; vain kampuspoliisi kävi tarkistamassa tilanteen. Kun lopulta pääsimme valumaan takaisin kohti asuntolaa, kuulin etteivät palohälytykset ole edes erityisen harvinaisia - tällaista kuulemma sattuu tämän tästä! Jos tulen ja sähkölaitteiden käsittely on näissä kantimissa, on hyvä että sentään amerikkalaiset hätäjärjestelmät pelaavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti